saikhan odor

ogloo bosood buleen 2ayga us uugad, oo orood garch ireed ,shudee ugaagad daraa ni usand oroh zuilsee beldeed baini orooruu yvdag uildel bol minii ogloo bolgon togtmol hiideg zuils,

onoodor setgel sanaa saikhan baikh chini, diplomni udirdagchitaigaa uulzaad ovliin amraltaar her ahisan talaar tailangaa tavisan, bas  bagshaar ch magtuulad amjiv, mon surguulin zahirgaani hesegruu orj tolbor toloh huudasaa avch tolboroo ch tolood amjiv, onoodor meeting higed duusani daraa setgel sanaa ch saikhan bainaa, bi ch ih aztai hun yumaa, iim sain bagshaar udirduulaj baidag, bagsh bas sudalgaa avahdaa hergelsen zamin zardal, avsan belgenii mongo bugdiin bicheed nadaas avch bai gesen bolhoor sudalgaa avahdaa mongo gargahgui, deerees ni zugeer shahuu sar bolgon bagshaas mongo avch baigaagaa bodhoor sanaa ch zovmoor , hunii gazar surch baigaa oyutan nadad ih l tus boloj bgaa hun de. gantshan bi ch mongo avaad bgan bisheldee, bagshaar udirduulaj baigaa bid 3n oyutan, 3laa l adilhan .

yr ni end surahad ih saikhan zuil ni:  mongonii tal deer tolgoi ovdohgui, yamar negen eldev asuudald neruutehgui, humuus ni hoorondoo ih saikhan haritsdag, amidrah orchin ni taiwan. chi surahdaa ooroo l hicheeh heregtei busad buh zuilsiig chini beldeed ogson gehude. tiimees odoo uldsen neg semistertee sain hicheeged diploma hurdan bichej duusgaad, nadad huleelt tavisan aav eej, nz nohod, ah duu, geed l buh huniihee itgeliig aldahguin toloo hicheeh heregtei iimees ooroo oortoo amjilt.

Amindraldaa gegeen hairiin bayriin mend

2sar garaad l hosuud neg negendee avch ogoh belgee bodood , haa saigui ulaan sarnai bolon Chocolate zarj ehleed l , yronhiidoo gegeen hairiin bayriin uur amisgal mongol orond mani orood eheldeg shu, yr ni manai mongolchuud bayriig ih saikhan orgon temdgeldeg ard tumen doo.za olon ug nurshad yahuu gol ajildaa oroy.

Odoo 7n minut ongorood l 2sarin 14n buyu gegeen hairiin bayrin odor boloh gej bna, haa hol baigaa hun chini amidraldaa beleg geed bodit zuil ogoh bolomjigui uchir enehuu niitleleeree damjuulan hairdaa bayriin mend hurgedgiinmuu. 

  minii amidralaa:

Minii nud zovhon chamaig l harval bayrldag
Minii zurh zovhon  chamtai l baival tsohildog
Minii setgel zovhon chamaig l tevervel dogdoldog
Minii hair zovhon chamtai l uulzval gereldeg. 
 
Chi minii amidral uchiraas, hervee  amidral maani baihgui bol bi chini hen ch bish shude, iimees Chamdaa zondoo ih hairtai hairtai hairtai. Minii amidralaa 2laa, 2dahi jiliinhee gegeen hairiin bayriin odroor mon l net-n tsaanaas, neg negendee bayrin mend hurgeed ongorh gej bna, hediigeer hamt baij chadahgui muuhai met bolovch, uneheer net bhgui baisan bol 2laa, 2biyniigee ood oodoos ni haraad negendee mend ch hurgej chadahgui baih bizee, deheer bid 2-g geltgui hol baigaa hosuudig uchiruulaj ogdog net-d bayrlalaa. Mon hair ni zorison zoilgoo biyluuleed, daraa jil 2laa hamtdaa ene saikhan bayraar baih mochiig tesen ydan huleej bnoo.
Minii amidralaa hair ni chamdaa Gegeen hairiin bayriin mend hurgeed iim saikhan amtat chocolate duuren uruulaaar  udaaan umjiii uuummppaaa.

Mongol tusgaar togtnoson uls umshu

hicheel amraad udalgui tsagaan sar boloh tsag ch oirtoj ihenh oyutanuud gerluugee butsaj gadaad oyutani heseg boloh minii baidag bairand 2hon enetheg, 2 ypon bolon neg mongol boloh bi l uldeh shivdee. bi ch angiin sain nz ohiniihoo gert ochoj tsagaan sar temdgelheer tohirson bsan tul, bituunii odor , tsagaan sarin bayrig sonirhohoos iluu,edniihenii amidardag ger orchin toiron, amidralin ys zanshiliig medhiig iluu hussen  bituuhen sonirholdoo hotlogdon, naiziinhaa baidag hotiin zug bus-nd 3n tsag yvj baij zorison hotnoo ochiloo. 

nz ohinii eej aav 2 ni nadiig tosohoor irsen ni ih shan sanagdaj, dotroo manai aav eej 2 ingej nadtai hamt irj nziig maani tosoh bsan bolwuu hemeen bodoj yvlaa. nz ohinii gert ochihod minii bodoj baisanaas shal oor ger ugtav, yag l hytaduud shig tsymenten shaltai, 2-3n davhar, oroo bolgond neg or, eldev geriin tabilga geed bha yumgui, engiin l negen baishind baidag um bndaa hemeen dotroo bodoj ajiglaj suulaa.

gadnaas orj irej bgaa hund tsai hiij, idee tavidag ys baidagui bololtoi, zochini oroond ni heseg tv harj suuj baital, aav ni ireed nadaas bahan l mgl-n talaarh asuult asuuj ehellee, mongol, obor mongol 2g ch ogt ylgaj oilgodogui bololtoi, nadiig hytad hun gej bodood bga um shig sanagdsan tul, bi ehnees ni mgl, ovor mgl-n ylgaag tailbarlan nileed l yrilaa,  net-s delhiin gazrin zurgiig haij aavd ni mgl-n gazrin zurgiig haruulan baahan tailbar hiiv.

bituunii odor ger buleeree shiree toiron suuj hool und idej uungaa bas l nadaas baahan mgl-n talaar asuuj bi ch chadlin hereeree gaigui oilgolt toruulchih sanaatai hicheenguilen hariulah shiv, eej ni ulaan dugtuund mongo hiiiged 2 huuhed bolon nadad ogov, bi dotroo bas huuhdedee mongo ogdog um bnda, za neg ih shalihgui bizdee hemeen bodood ongorov. oroi untah boloj nz ohin bid 2 oroondoo oron, nz ohin eejinhee ogson mongiig toolj uztel 500n dollar bha umaa, bi ch naana duugui baisan ch dotroo pooh l gej bodoj suulaa, eej ni nadad ogson mongo ni medeej yaj ohindoo ogson shig ih baihu. 5n odor nz ohiniidoo baih hugatsaand nz ohin maani barag 1500 orchin dollar tsugluulsan geed boddoo,manai mgl-d 1500n dollar bitgii hel 15000n myngan togrog tsugladag biluu?  tegeed bodhoor ene gazrin irged bas ih l mongotei bgam shu.

shiniin negend nz ohinii geriinhenig dagan odorjin baahan gandangaar yvj zalbiravaa, ugasaa shinin negend zalbiral uilddeg um bha, za tegeed shiniin 2-s shiniin 5n hurtel orson ail bolgond mongol, ovor mgl, hytadiin talaar tailbarlaj humuus bolgoni asuusan : tanai mongolchud mori unaj hicheldee yvahu? ta hed chini hytad humuus bish umuu? hytad heleer yrihuu esbel oorin hel gej baihu ?  ovor mongol mongol 2n ylgaa n yu yum?  chi yagaad iim tsagaan turanhai um? mgl-chud bugd cham shig iim tseverhen aristai baidag umuu? chini omsdog huvts bid hedtei ijilhen umaa? chini hamar chini ih ondor umaa te?  tanai mongolchud bas gadaadad garch surdag umuu? tanaih esvel ih mongtei ail umuu? mongold yag bid hed shig l hool idehuu te? mongold setguul, mashin, horgogch baidaguu? ta hed nogoo idej chadahu?

hemeeh heregtei heregui asuultand ehendee ih idevhitei tailbarlaj hariuldag baisan bol suuldee  suuldee uneheer ,  burhan mineee, mongol chini ta hediig bodvol tusgaar togtnoloo olson buhel buten uls dehu, bid chini adilhan hun l um chini adilhan idej uuj omsoj zuune bizdee, mgl-chuud har garigiin humuus bish shudee hemeen dotroo bodoj eldev asuult asuultand hariulahaas ch durgui hurch baiv.

yagaad mongolchud-n talaar zahin neg tusgaar togtnoloo ch olj chadaagui, gazrin humuus iim bodoltoi baidag bnaa, mongolin tor zasag yu hiij suudag um be? nogoo l ih chingis geed yriad baidag chinigis chini haana bnaa? asuult asuuj bgaa huniig mangar baihaa gej  bodson ch tednii buruu gej yu baihavdee, uneheer l mgl-n talaar oilgoltgui bgaa ni, harin bidnii mongol ulsaa delhiid taniulaj chadaaguin buruu bizdee hemeen ih l emzegleh setgel torsonoo nuuh yu baihavdee. 

za baahan humuusin asuultand hariulaj mgl- gedeg iimerhuu humuus  baidagin baina hemeeh torhig oorin biyer ochison taniltsasan humuusdee haruulaj neg ysondoo oorin biyer mongoloo surtalchilaj yvav, hun bolgond l mongol hemeen helhed oor torlin amitan uzej bgam shig sonirhoj harah ni uneheer zalhmaar ch mongol gedeg oron baidag talaar neg ch gesen hund medruulej baigaadaa baharhamaar.